Parasta mitä voit tehdä laivalla? Se selviää kun jatkat lukemista.
Lähdimme epäilevin mielin Ruotsin risteilylle saatuamme lahjakortin Viking Linelle. Molemmilla kokemukset risteilyistä olivat huonoja. Keskinkertaista ruokaa. Öykkäröiviä känniääliöitä ja humppaavia eläkeläisiä. Ahtaat hytit kerrossänkyineen ja tahraisine kokolattiamattoineen. Mutta päätimme kokeilla edullisen samppanjan houkuttelemina muutama vuosi sitten uusittua Gabriellaa. Maksoimme myös hieman lisää saadaksemme hytin, jossa olisi parisänky.
Olimme varanneet pöydän jo valmiiksi No Namesta, joka on samaa konseptia Mariellan Plate – Social Diningin kanssa. Ravintolassa ei ole ruokalistaa, vaan voit valita joko 7 tai 9 ruokalajin yllätysmenun. Menu vaihtuu yksi annos kerrallaan parin viikon välein tai kauden selkeästi vaihtuessa saattaa tulla useampia muutoksia kerralla. Seitsemän ruokaa oli ennakkoon maksettuna 39€, laivalla 42€. Kun taas yhdeksän ruokalajia maksoi 46€ / 49€. Juomapaketit olivat 7:lle 29€ ja 9:lle 35€. Varsin kohtuulliset hinnat, uskalsimme siis kokeilla.
Saavuimme paikalle sovittuun aikaan ja avokeittiön kokki tervehti meitä, mutta tarjoilijaa saimme hetken odottaa. Syy tähän selvisi tarkkaillessamme tarjoilijaa, hän nimittäin hoiti samalla Bistrotekia, toista ravintolaa kadun toisella puolella. Saimme valita itse paikkamme, sillä meidän lisäksemme ruokailijoita oli heti laivan lähtiessä vain yksi. Myöhemmin paikalle valui pari pöydällistä lisää väkeä. Ilmeisesti näin sunnuntai-illan lähdöillä on hiljaista. Koska olimme tilanneet ruuat jo ennakkoon, tarjoilija kysyi vain juomatoiveemme ja pakettiin päädyttyämme pääsimme aloittamaan.
Saimme alkuun lasilliset proseccoa sekä itsetehtyjä juuressipsejä ja ehdimme hetken tarkkailla ympäristöämme. Ravintola on ravintolakadun varrella vain aidalla erotettuna ”karsinana”. Istuimme perimmäisessä nurkassa, sillä ohikulkijoiden lautasten tuijottelu ei houkuttanut. Jännittävä sijoittelu, sillä luulisin että tämänkaltainen konsepti houkuttaa enemmän fine diningiin tottuneita ihmisiä, jotka taasen arvostaisivat enemmän esimerkiksi á la cartesta lohkottua osaa kuin hälyisää käytävää. Ehkä läpikuultavat verhot käytävän viereen toisi enemmän ravintolamaisuutta. Seinä oli kuitenkin vuorattu oikealla koivutuohella, joka oli kaunis suomalaisuutta huokuva elementti. Samoin sisustus oli kivasti pohjoismaisen vaalea ja yksinkertainen.
Pian tulikin jo keittiön tervehdys. Sokerisuolattu peura, omenagranite ja pähkinä oli heti positiivinen yllätys vaikka pähkinä jyräsikin makuja melko paljon. Proseccoa (Val d’Oca Valdobbiadene Prosecco Millesimato 2015) kaadettiin lasiin lisää ja oli ensimmäisen ruuan aika. Oscarin Kaviaaria oli sokerisuolattua lohta, savustettua siianmätitahnaa ja juurinäkkäriä. Näkkäri oli hyvää ja hapanta, mutta mätitahna oli kuin Kallen mätitahnaa suoraan tuubista.
Toisena ruokana saapui Muna & Pinaatti, jossa oli 63 asteinen kananmuna, pinaattipyrettä ja puffattua ohraa. Annoksessa oli todella simppelit maut, mutta annoksen kanssa tarjottu viini (Villa Wolf Gewürztraminer 2015) räjäytti annoksen elementit toiseen ulottuvuuteen! Nyt aloimme innostua! Uskomaton viiniparitus! Toimi ihan käsittämättömän hyvin.
Seuraavana pöytään kannettiin annos nimeltään Punajuuri, joka sisälsi fermentoitua perunarieskaa, punajuuripuuroa, sipulia, smetanaa ja ihanasti suolaista pancettaa. Lasiin kaadettiin Riesling, jossa oli hurjat 120g jäännössokeria (Müllen Kröver Riesling 2000, Mosel), joka oli jälleen täydellinen ja täysin odottamaton paritus. Mieskin totesi, että pojat (= ihmiset sukupuoleen ja ikään katsomatta, jotka ovat tehneet asian) on tosiaan leikkineet paritusten kanssa. Emme voineet kuin nauraa viinipareja maistellessamme. Tässä vaiheessa oli pakko kysyä kuka ravintolan viiniparituksista vastaa. Yllätys oli melkoinen kun kuulimme, että vastuussa olivat kokit ja kolme tarjoilijaa yhteistuumin. Viinipulloja voi myös ostaa mukaan ravintolasta, sillä tarjottuja viinejä ei kaikkia myydä Tax Freen puolella.
Seuraavaksi pöytään saapui Kateenkorva, jossa oli friteerattua kateenkorvaa sekä kukkakaalia pyreenä ja kokonaisena. Lasiin ilmestyi Vinho Verdeä (Portal da Calcada Reserva 2016), jonka kirpeys katosi täysin ruuan kanssa.
Jatkoimme viidenteen ruokalajiin, jonka viininä oli Dreissigacker Silvaner. Emme voineet kuvitella mitä tämän viinin kanssa tarjottaisiin, sillä se maistui aivan fudgelle. Makealle kermaiselle toffeelle. Kuitenkin kun Siika & Parsakaali saapui, puhdas tuore kala perunahelmivinegretillä ja paahteinen parsakaali kadottavat nuo äitelänmakeat sävyt viinistä ja maut todella yhdistyivät upeaksi elämykseksi. Silvaneria lähtikin pari pulloa kotiinviemiseksi.
Kuudentena vuorossa oli kananmaksavaahtoa ja palsternakkaa neljällä eri tavalla sekä mustaherukkahilloa. Lasissa sherryä (LaTrappe). Palsternakkaa oli hauskasti pyreenä, sipsinä, paahdettuna ja marinoituna.
Seuraavana pöytään kannettiin annos possun plumaa (pala etuselässä) sekä marinoitua hopeasipulia, punasipulihilloketta ja paahdettua sipulia. Possu oli ihanaa. Pehmeää ja kevyesti savulle maistuvaa. Hopeasipuli raikasti annosta kivasti, tässä vaiheessa kun vatsa alkoi olemaan jo aikalailla täysi. Viininä oli argentiinalainen Malbec (Colome Authentico 2013, Salta), mutta tämä oli hienoinen pettymys. Ei yllättävää, sillä emme yleensäkään ole noista etelä-amerikkalaisista välittäneet.
Sittenhän olikin jo jälkkäriaika! Ensimmäinen jälkiruoka oli puolukkasorbet, ruiscrumblea ja suolakinuskia. Tämä jälkkäri todella toimi! Ruiscrumble oli ihanan rukiinen. Juomana ollut alkoholiton puolukkamojito oli oiva veto tähän väliin.
Ilta päätettiin samppanjalla (Taittinger Nocturne City Light) sekä maa-artisokka-lakkajälkkärillä. Annoksessa lakkasorbettia sekä maa-artisokkaa pyreenä sekä friteerattuna churromaisena elementtinä. Annos oli hyvä, raikas, mutta mielestäni samppanjan kuplat olivat vähän liikaa tässä. Mies taas tykkäsi yhdistelmästä.
Kaiken kaikkiaan aivan loistava ilta. Mahtavia viinipareja. Maukkaita annoksia. Edullinen hinta ja ystävällinen palvelu. Kyllä, tämä oli parasta mitä laivalla voi tehdä. Menkää! Syökää! Juokaa! Ja muistakaa, että Viking Linen Tax Freen samppanjavalikoima on yllättävän hyvä ja erittäin edullinen.
Ja kyllä… suunnittelemme jo uutta risteilyä kesälle. 😀
Keittiön kiemuroita 