Miehellä oli syntymäpäivä ja päätin viedä hänet yllätyksenä ulos syömään. Varasin siis pöydän Kuurnasta, jossa meidän on jo pidempään pitänyt käydä.
Olen monta kertaa Meritullinkatua kävellessäni ihastellut Kuurnaa. Lähes poikkeuksetta tämä pieni huomaamaton ravintola on ollut täpötäysi, jopa keskellä viikkoa. Jos en olisi tiennyt ravintolan sijaitsevan tuossa, en olisi sitä varmasti huomannut. Asiasta mainittuani miehelle, hän vahvisti mielikuvaani, sillä hän ei ollut lainkaan pannut merkille tuota 2005 avattua pientä, noin 20 paikkaista ravintolaa.
Kuurnasta tulee mieleen jonkin etelä-eurooppalainen paikallisten ravintola, jota et löydä jos et tiedä mitä etsit. Seinässä on pieni kyltti, jossa lukee ravintola, mutta nimeä ei näy missään. Ovi aukeaa vaivoin ja sisään pitää luikahtaa puoliavonaisesta oviaukosta. Sisään tullessa kiinnitin heti huomion jännittävään kellarimaiseen kattoon. Ravintolassa on kaksi pientä salia, joista toisessa sijaitsee myös keittiö. Tämä tuo tilaan lisää eurooppalaista fiilistä; ruuanvalmistuksen meteliä ja käryä ei voi täysin välttää ja kotona tuntuikin, että ravintolan ruuanhaju tuli mukana.
Ravintola tarjoaa kahden viikon välein vaihtuvaa menua, jossa pääroolissa on pientuottajien lähiruoka sesongin raaka-aineista. Listalla on kolme alku-, pää- ja jälkiruokaa sekä liitutaululta löytyvät klassikkoannokset. Tarjolla on aina kasvis-, kala- ja lihavaihtoehto. Kaksi ruokalajia maksaa 39€ ja kolme 47€. Klassikkoannokset ovat lisämaksullisia.
Päädyimme ottamaan ensikertalaisina annoksia klassikkolistalta, täytyyhän siihen olla syy miksi ne ovat klassikoita. Koska ruokamme olivat kovin lihapainotteisia, mies valitsi pulloksi listalta suositellun Reserva 2010, Bodegas 1808, Riojasta.
Pöydässä oli valmiina korillinen leipää. Pienet rapeat sämpylät olivat hyviä, kuorta oli tarpeeksi tällaiselle kuorifriikillekin. Näkkileipää oli tarjolla kahta erilaista, vaaleaa ja tummaa. Tumma oli hyvää ja hapanta, vaalea ihan käsittämättömän maukasta.
Alkuruuaksi otimme puoliksi tartarin ja mangalitzan laardin. Tartar oli todella hyvä. Lihaa ei oltu hakattu liian pieneksi, mausteita, sipulia ja kaprista oli juuri sopivassa suhteessa. Perinteinen raaka keltuainen tarjoiltiin erillisestä kiposta. Kiva huomaavainen ele, sillä osa ihmisistä ei välitä keltaisesta. Ehkä paras tartar minkä olen syönyt. Rehellinen, kikkailematon ja tasapainoinen. Mangalitza oli ihana savuinen siivu rasvaista kylkeä, täydellistä marinoitua punasipulia, ohutta fenkolia ja hieman vesikrassia. Mangalitza parasta possua mitä ikinä olen maistanut. Punasipuli leikkasi rasvaisuutta juuri sopivasti. Alkuruuat olivat todella kovat. Viinikin sopi ruokien kanssa mukavasti.
Pääruuaksi valitsimme molemmat pippuripihvin. Lautasella oli hieman uunissa haudutettua porkkanaa, perunaa, palsternakkaa ja sipulia. Näiden päällä järkälemäinen sisäfilepihvi ja riittävästi kastiketta. Pihvin kypsyys oli täydellinen ja upea pippurikastike meinasi viedä kielen mennessään. Makeat uunijuurekset sopivat lihan kanssa todella hyvin. Mieskin totesi pihvin palauttaneen hänen uskonsa siihen, että Japanin ulkopuolella voi saada hyvää lihaa. Hän kun kirosi pelänneensä Japanissa nautitun kobehärän pilanneen lihanautinnon ikuisesti. Pippuri on vaikea paritettava viinin kanssa ja ruoka toikin viinin mausteisuuden voimakkaasti esiin. Mies miettikin, että jokin hieman kevyempi olisi voinut toimia ruuan kanssa vielä paremmin.
Jälkiruuaksi synttärisankari otti suklaakakkua ja vadelmasorbettia. Itse päädyin paahdettuun ananakseen, manteliin ja kookosmaitosorbettiin. Suklaakakku ei kuulemma ollut niin suklaista kun mies oletti, mutta iso kvenelli vadelmasorbettia teki annoksesta juuri sellaisen mitä mies siinä vaiheessa kaipasi. Oma annokseni oli kuin Piña Colada lautasella! Raikas ja hauska jälkiruoka. Manteli toi kivasti erilaista tekstuuria ja makua. Juuri sopiva lopetus aterialle.
Kuurna on auki maanantaista lauantaihin iltaisin. Kattauksia on klo 18-20, 19/19:30 ja 20:30. Koska ravintola on pieni ja seuraaville pitää saada tilaa, palvelu oli ainakin ensimmäisessä kattauksessa nopeaa ja lähes kiirehtivää. Kannattaa siis tulla ajoissa jos haluat syödä rauhassa tai mennä suosiolla myöhempiin kattauksiin.
Kaikenkaikkiaan kokemus oli positiivinen ja ruoka hyvää. Vahva suositus Kuurnalle jos kaipaat rentoa illallista.
Ravintola Kuurna
http://www.kuurna.fi
Meritullinkatu 6